Hyvinvointialuevaikuttaminen

Hyvinvointialueet aloittivat 1.1.2023

(sivua päivitetään)

Sosiaali- ja terveydenhuollon (=sote) uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille 2023 vuoden alusta. Sote-uudistuksesta kokonaisuudessaan saa lisätietoja: soteuudistus.fi. (siirry sivulle)

Hyvinvointialueiden toiminnasta lyhyesti:

• Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluista, toiminnasta ja taloudesta.
• Hyvinvointialueet (21 + Helsinki) päättävät jatkossa itse palveluistaan ja vastaavat siten myös alueen palveluverkostosta.
• Käytännössä aluevaltuustoissa päätetään samoista asioista hyvinvointialueella kuin kunnanvaltuustot kunnissa. Esimerkiksi:
  • kunkin hyvinvointialueen rakenteesta, toiminnasta, palveluiden ja toimintojen priorisoinnista sekä saatavuudesta
  • kumppanuuksista mm. järjestöyhteistyöstä käytännöstä
  • ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuudesta alueella
  • alueen asukkaiden osallistamisen rakenteista ja mahdollisuuksista
• Demokratian näkökulmasta vaikuttamisen mahdollisuudet alueella ovat samankaltaiset kuin kunnissa kunnan asioista.
• Kunnat vastaavat jatkossakin kaikista muista palveluista mm. varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.

Hyvinvointialueet muodostuvat eri maakunnissa eri tavoin. Ensimmäiset 23.1.2022 aluevaaleilla valitut aluevaltuustot luovat jokaisen hyvinvointialueen toiminnan pohjan. Laissa on tuotu esille järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Laissa edellytetään asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistamista alueen toimintaan. Asukkaisen osallistamisesta tarkemmin: soteuudistus.fi/asukkaiden-osallistuminen  (siirry sivulle). Hyvinvointialueista tarkemmin osoitteessa soteuudistus.fi/mika-on-hyvinvointialue  (siirry sivulle).

Ensimmäisissä aluevaaleissa valittiin aluevaltuustot

Ensimmäiset aluevaalit olivat 23.1.2022.  Ensimmäiset aluevaltuustot kehittävät hyvinvointialueen toimintaa ja palvelurakennetta toukokuuhun 2025 asti.

Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa.  Hyvinvointialueelle tulee myös aluehallitus. Aluevaltuusto voi asettaa aluehallituksen alaisia lautakuntia, parhaaksi katsomallaan tavalla. Lain mukaan aluevaltuuston on valittava tarkastuslautakunnan lisäksi myös alueelliset vaikuttamiselimet eli vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto. Ensimmäiset aluevaltuustot päättävät alueelle ensimmäisen aluestrategian ja palvelustrategian, joiden kautta luodaan toiminnan pohja hyvinvointialuille. Ensimmäinen aluevaltuustokausi kestää v.2025 toukokuun loppuun.

Valtioneuvosto on julkaissut Aluevaltuutetun oppaan. Oppaaseen kannattaa tutustua tarkemmin. Sieltä löydät tarkempaa tietoa hyvinvointialueiden hallinnosta, käytännöistä ja myös järjestöjen asemasta hyvinvointialueilla. Oppaan löydät täältä: Aluevaltuutetun opas  (siirry sivulle)

Sote muutostuki on työstänyt järjestöjen perehdytysoppaan aluevaltuutetuille: Mitä järjestöt tarjoavat hyvinvointialueille? Sosiaali- ja terveysjärjestöt hyvinvointialueiden kumppaneina. Tämä on saatavissa Innokylässä: Perehdytysmateriaali aluevaltuutetuille (pdf) (siirry sivulle)

Alueelliset vammaisneuvostot hyvinvointialueille

Aluehallitukset nimeävät hyvinvointialueille alueelliset vammaisneuvostot. Tämä on alueen yksi virallista toimielimistä. Vammaisneuvoston tärkeimpänä tehtävänä on turvata vammaisten henkilöiden vaikuttamismahdollisuudet mm. pitämällä esillä mm. osallisuuden, saavutettavuuden ja oikeuksien näkökulmia hyvinvointialueiden palveluissa ja toimissa. Tehtävänä on myös antaa lausuntoja ja kannanottoja hyvinvointialueiden suunnitelmiin, toimintaan ja tarvittaessa palveluihin.

Vammaisneuvostojen jäsenet valitaan sote-järjestämislain mukaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä. Tämän lisäksi neuvostoon voidaan valita muita henkilöitä.

Vaikuttamisen mahdollisuuksista lue tarkemmin sivulta Yleistietoa vaikuttamisesta